Opiskelijoiden ajatuksia muuttuvista oppimisympäristöistä

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Kiltakoulut oppimisympäristöinä -webinaari

Katsoin Jari Välkkysen webinaarin liittyen kiltakoulun oppimisympäristöihin. En ollut aikaisemmin kuullut tälläisistä kiltakouluista, joten webinaarin katsominen oli opettavaista ja hyödyllistä. Kiltakoulut ovat ammattikoululinjoja, joissa oppilaat hankkivat ammattitaidon hyödyntäen oppimisessaan tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa. Oppimisympäristöt koostuvat fyysisestä tilasta, opiskelumateriaaleista, jotka ovat pääasiassa verkossa, opiskelun harjoituskokeista sekä digitaalisesta ympäristöistä. Kiltamalli on luotu haasteena perinteiselle oppimisympäristöille. Se on luotu opiskelijan lähtökohdista: miten opiskelijat motivoituvat ja mitkä tekijät edistävät oppimista. Lähtökohdiksi ovat muodostuneet työelämälähtöisyys, käytännön tehtävät ja tekniikan käyttäminen. Esimerkiksi ryhmänohjaus tapahtuu facebookin välityksellä, joka on varmasti miltei jokaisen nuoren jokapäiväisessä käytössä.

Opetuksessa on huomioitu vahvasti työelämälähtöisyys ja se pyrkii vastaamaan jatkuvaan työelämän muutokseen. Kiltamallissa lähtökohtana on ongelmaperusteinen opetus: oppiminen tapahtuu pääasiassa yrityksissä tai työtiloissa, joista on tehty mahdollisimman aitoja työpaikkoja muistuttavia oppimisympäristöjä. Teoriaopetus tapahtuu luokkahuoneissa, mutta se on rajattu opetuksessa minimiin. Opetusta määrittelee ja ohjaa opetussuunnitelma, työelämäntarpeet, oppijoiden lähtökohdat, sosiaaliset taidot ja elinikäisen oppimisen avaintaidot. Opetus on pyritty luomaan digitaalisen maailman ympärille ja jokainen työvaihe liittyy jollain tavalla tietotekniikkaan.

Miten digitaalisuus sitten konkreettisesti näkyy kiltakouluissa? Oppikirjoja vastaa Weebly-sivusto, josta löytyy kaikki opetukseen liittyvä materiaali. Blogger toimii opiskelijoiden oppimispäiväkirjana, ja korvaa näin muistiinpanovihkot. Kynän ja paperin korvaa mobiililaitteet ja  facebook ja whatsapp ovat tiedottamisen kanavia. Webinaarin esiintyjä Jari Välkkynen korosti esimerkiksi oppimispäiväkirja blogin merkitystä. Opiskelijat pitävät koko opiskeluajan päiväkirjaa tekemistään töistä ja opiskelustaan, joista muodostuu portfolio. Blogiportfoliosta voi olla hyötyä esimerkiksi työnhakutilanteissa ja jotkut opiskelijat olivat sen ansiosta saaneet työpaikan. Sieltä pystyy helposti näyttämään omaa osaamistaan ja omia vahvuuksiaan työnantajalle.

Kiltamallissa opiskelijoiden ja opettajan roolit eivät ole niin rajattuja, kuin perinteisessä opetuksessa. Opiskelijat otetaan mukaan ohjaukseen ja opettamiseen ja esimerkiksi vanhemmat opiskelijat auttavat nuorempia. Samalla vanhempien opiskelijoiden tulee kerrattua aikaisempia asioita ja aihealueista muodostuu näin kokonaisuuksia. Lisäksi digitaalisuuden kautta opetellaan muitakin käytännön asioita, kuten varmuuskopioiden käyttöä sekä erilaisten materiaalien ja lähteiden etsimistä verkosta. Blogia ja mobiililaitteita käytetään jokaisessa työvaiheessa hyväksi. Luokkahuoneessa mobiililaitteesta luetaan aiheeseen liittyvää teoriaa, jonka jälkeen se toteutetaan työsalissa. Samalla työprosessi kuvataan blogiin, jonka jälkeen sitä reflektoidaan eli pohditaan mitä prosessissa opittiin ja mitä olisi voinut mahdollisesti tehdä toisin. Näin teoria ja käytäntö ovat kiinni toisissaan ja työprosessiin voi aina palata blogin kautta.

Webinaari kiltamallista oli todella mielenkiintoinen. Opetusmalli kuullostaa mielestäni todella hyvältä, ja tekniikka on saatu luonnollisesti mukaan opetukseen ja oppimiseen. Monesti tälläisisissä opetustyyleissä tekniikka saattaa jäädä irralliseksi, eikä siitä saada lisäarvoa opetukseen, mutta tässä mallissa hyödyntäminen näyttää onnistuvan hyvin. Kiltamallissa on otettu hyvin huomioon oppimisen ja tiedon nykytila: mitä nykyään koulutukselta tarvitaan? Mikäli koulu pystyy mitenkään edistämään opiskelijoiden työnsaantimahdollisuuksia, on se erittäin positiivinen edistys. Lisäksi ottaen huomioon ammattikoulujen korkeat keskeyttämisluvut, kiltamallien kaltaiset opetustyylit, jotka motivoivat opiskelijoita, ovat myös yhteiskunnallisesti tärkeä säästö.

Tässä linkki webinaariin:
https://opetus.adobeconnect.com/_a844445895/p32no7iphyl/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Sähköiset oppimateriaalit -tutkimustietoa


Palataan hetkeksi sähköisten oppimateriaalien pariin.. Perehdyin vielä vähän tarkemmin sähköisten oppimateriaalien ajankohtaisiin kysymyksiin. On hyvä tuoda myös tutkimustietoa keskusteluihin mukaan.

Selvää on, että e-oppimateriaalit edustavat tulevaisuutta.  Kouluissa onkin järjestetty entistä enemmän koulujen digiajan kehittämishankkeita. Yksi esimerkki hankkeista on Savonlinnan normaalikoulun Future Classroom 2020 –hanke, jossa tavoitteena on siirtyä perinteisistä oppikirjoista sähköisiin oppimateriaaleihin ja välineisiin. Hankkeen tuloksissa selviää, että esimerkiksi tabletit vahvistavat oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja parantavat työskentelyilmapiiriä. Myös tekemällä oppiminen ja tutkiva oppiminen lisääntyvät. Antti Ekonojan Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa puolestaan kuvataan, että sekä yläkoulun opettajat että oppilaat hyötyvät sähköisistä oppimateriaaleista oppikirjoja enemmän.

E-oppimateriaaleihin tutustuessani huomasin, että materiaalit ovat melko hankalasti löydettävissä. Eikö olisi helpompaa, jos esimerkiksi sähköiset oppikirjat pystyisi kaikki hankkimaan samasta palvelusta? Se ainakin helpottaisi opettajien työtä. Törmäsittekö te samaan ongelmaan? 


Lähteet:Ekonoja. A. 2014. Oppimateriaalien kehittäminen, hyödyntäminen ja rooli tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa, tietotekniikan laitos, Informaatioteknologia, Jyväskylän yliopisto. Linkki väitöstutkimukseen:https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/44175

Itä-Suomen yliopisto. 8/2014. Uutiset. Tabletit vahvistavat oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja parantavat työskentelyilmapiiriä. Linkki uutiseen:http://www.uef.fi/fi/uef/-/tabletit-vahvistavat-oppilaiden-ongelmanratkaisutaitoja-ja-parantavat-tyoskentelyilmapiiria

tiistai 17. helmikuuta 2015

MOOC Pedagoginen arviointi

Yksi kurssitehtävistämme oli tehdä pedagoginen arviointi jostain MOOC kurssista. Valitsin arvioitavaksi Eliademyn kurssin iPad opettajan työvälineenä. 


Arvioin kurssia mielekkään oppimisen kriteerien pohjalta. Näitä ovat: aktiivisuus, intentionaalisuus, konstruktiivisuus, kollaboratiivisuus, kontekstuaalisuus, keskustelevuus, reflektiivisyys ja siirtovaikutus. 

Lähde:

Nevgt, A. & Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Painosalama Oy. Turku


1. Aktiivisuus


1.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Interaktiivisuus: rakennettu elementtejä, joiden avulla opiskelija voi etsiä, käsitellä ja analysoida tietoa sekä tallentaa muistiinpanoja. Uudenlainen opettaja-oppilas suhde ->työtoveruus. Oppijalla aktiivinen ja vastuullinen rooli.
    • Omatoimisuus: mahdollisuus tuottaa ympäristöön uusia elementtejä.

1.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Opettaja-oppilas suhde toimii keskusteluissa hyvin. Kurssin ylläpitäjä osallistuu keskusteluun vastaamalla kurssilaisten kysymyksiin. Jäin kuitenkin kaipaamaan elementtejä, joiden avulla opiskelija voi tallentaa omia muistiinpanoja esim. videoita kuunnellessa. Myöskään tehtävien palauttamiseen ei ole tallennuspaikkaa. Omien elementtien tuottaminen ympäristöön ei ole mahdollista.

Esittelyssä kerrotaan esim. Poplite sovelluksesta, jolla voi rakentaa käsitekarttoja, mutta sivustolla käsitekarttoja ei voi rakentaa.


2. Intentionaalisuus


2.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Suunnittelun ja arvioinnin työkalut: oman oppimisen suunnittelun, seurannan ja arvioinnin välineitä yksilö ja ryhmätasolla. Itseohjautuvuutta tukeva ympäristö.
    • Tavoitteellinen toiminta: opiskelija selkiyttää tavoitteensa oppimispäiväkirjaan tai kalenteriin. Hän suunnittelee ja seuraa etenemistään.  

2.2 Millaista sen on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Sivustolta löytyy kalenteri, johon voi lisätä omia merkintöjä. Niistä ei kuitenkaan tule esim. muistutusta. Ilmeisesti on kuitenkin mahdollista asentaa mobiili app, johon on mahdollista asettaa muistutuksia ym.? Kalenteri olisi hienoa saada liitettyä esim. Google kalenteriin, mikä ei mielestäni ole nyt mahdollista.

Oppimisen seurannan helpottamiseksi on tulevien tehtävien rinnalle laitettu tehdyt tehtävät osia, josta näkee suoraan mitä on tehnyt ja miten hyvin. Tulevien tehtävien yhteyteen on myös lisätty, milloin kyseinen tehtävä tulee olla tehtynä.

Keskustelualueella on tehtävä, johon jokainen kirjaa mitä tulee tekemään. Tarkoituksena, että kaikki samasta aiheesta kiinnostuneet voivat käydä keskustelua aiheesta. Tämä myös osaltaan auttaa opiskelijaa tehtävien suunnittelussa ja selkiyttämisessä.


3. Konstruktiivisuus


3.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Jäsentyneisyys: sisältää aikaisempaa tietoa hypertekstirakenteena ja reflektoivia tehtäviä ja keskustelutiloja.
    • Vertaaminen: opiskelija tutkii materiaaleja ja tekee tehtäviä, joiden avulla uusia asia yhdistyy vanhaan tietoon.
3.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Kokonaisuus koostuu opetusvideoista, mutta muuta lisämateriaalia on suoraan sivustolla huonosti saatavissa. Yhdellä sivulla on muutamia linkkejä, sekä linkit kurssilaisten blogeihin. Yhteisiä keskustelualueita sivustolla on, mutta pääasiassa keskustelua koostuu oppilaiden kysymyksistä. Ohjaava opettaja voisi lisätä kysymyksiä, jotka pakottaisi oppilaita ajattelemaan ja jäsentelemään oppimaansa.



4. Kollaboratiivisuus/yhteistoiminnallisuus


4.1 Mitä sen tulisi olla:
    •  Yhteiset työskentelyalueet: samanaikaisia ja eriaikaisia keskusteluntiloja.
    • Yhteinen opiskelu: keskustelualueiden kautta osallistuu tiedon jakamiseen ja tuottamiseen. Kirjoitetaan yhteisiä tekstejä.
4.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Keskustelualueet toimivat tiedon jakamisen ja tuottamisen paikkoina. Opiskelijat ja opettajat liittävät keskusteluihin myös aiheeseen liittyviä linkkejä. Varsinaisia yhteisesti kirjoitettuja tekstejä sivustolla ei pääse rakentamaan.

Kurssiin kuuluu myös Adobe Connect etätapaamiset, jolloin osallistujat voivat kysyä chat-ikkunaa käyttäen opettajalta aiheeseen liittyviä kysymyksiä reaaliaikaisesti. Istunnot tallennetaan sivustolle, jolloin niitä voi katsella myös myöhemmin.

5. Kontekstuaalisuus


5.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Virtuaalinen todellisuus: sisältää simulaatioita, videoita, internet-linkkejä sekä soveltavia ongelmalähtöisiä tapauksia.
    • Ongelmien ratkaisua: syventää osaamistaan esim. todellisen elämän ongelmatilanteista nousseisiin tapauksiin.

5.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Opetusvideoita löytyy kaikista opiskeltavista aihekokonaisuuksista. Kaikkiin osa alueisiin on liitetty aiheeseen soveltuvia tehtäviä, mutta näitä tehtäviä ei tarvitse/ei saa palauttaa kenenkään arvioitavaksi. Jäävätkö tehtävät tekemättä? Tehtävistä ei myöskään saa tärkeää arviointia.


6. Keskustelevuus


6.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Keskustelualueet: yhteiset keskustelualueet, käytössä sähköpostit.
    • Kriittisyys ja avoimuus: eriaikaisia tai samanaikaisia keskustelufoorumeita, jossa ratkotaan ongelmia ja esitetään ideoita.
6.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Kurssialustalta löytyy sekä eriaikaisia (keskustelualueet), että samanaikaisia (Adobe Connect) keskustelufoorumeita. Opettaja suhtautuu kriittiseenkin palautteeseen hyvin ja on valmis tekemään parannuksia tarvittaessa. Keskustelujen aiheet pitkälti oppilaien vastuulla. Opettaja voisi tehdä herätteleviä kysymyksiä.


7. Reflektiivisyys


7.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Kognitiiviset työkalut: sisältää oman oppimisen arviointia edistäviä välineitä kuten oppimispäiväkirjat, testejä, omaan arviointiin sopivia työkaluja sekä piirrosohjelmia käsitekarttojen rakentamiseen.
    • Oman oppimisen tutkiminen: oppimispäiväkirjan analysointia.

7.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Alustalta löytyy monivalintatestejä, joilla voi tarkistaa oppimaansa. Tosin osa testikysymyksistä ei varsinaisesti mielestäni edistä oppimista, kuten kysymys ” Minkä muotoinen kuvio videolla valittiin?”. Tämä kysymys vain tarkistaa onko oppilas katsonut videon, mutta se ei ole asia, joka oppilaan tulisi osata. Testien kysymykset tulisikin rakentaa oppimista edistäväksi eikä vain testiksi kuuntelusta. Testit löytyvät kurssin kalenterista sekä tehtävät välilehdeltä.

Koska omaa oppimispäiväkirjaa ei sivustolle voi kirjoittaa, ei sitä voi myöskään reflektoida.


8. Siirtovaikutus


8.1 Mitä sen tulisi olla:
    • Erilaiset virtuaaliset tilat: rakennettu hypertekstejä ja tietopankkeja, ongelmanratkaisutehtäviä ja suunnittelutehtäviä.
    • Harjoittelu ja soveltaminen: voi harjoitella oppimaansa soveltamalla.

8.2 Millaista se on  iPad opettajan työvälineenä -kurssilla:

Harjoitustehtäviä löytyy jokaisesta aihekokonaisuudesta, mutta niitä ei tarvitse/ ei saa palauttaa mihinkään. Tehtävien palauttamisessa voitaisiinkin käyttää hyväksi vertaisarviointeja, jolloin kaikki saisivat arvion omalle työlleen. 

-------------

Mitä mieltä olette...Miten muuten kurssia voitaisiin vielä parantaa, jotta mielekkään oppimisen kriteerit täyttyisivät paremmin?

tiistai 10. helmikuuta 2015

Ongelmat ratkaistaan teknologisella ajattelulla?

Löysin yliopistouutisista mielenkiintoisen jutun, jossa esitellään kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin ajatuksia kasvatusfilosofiasta aikalaiskritiikkinä.

Värrin mukaan on harhaa ajatella, että ongelmat ratkaistaan mukautumalla teknologiseen ajatteluun. Teknologia pitäisi Värrin mukaan saada sinne, minne se kuuluu eli välineeksi, ei päämääräksi. Kouluviihtyvyys ei välttämättä parane vain sillä, että oppilaille annetaan iPadit. Välineistä on tullut päämääriä ja mittaaminen tuntuu olevan elämän tarkoitus.


Lähde: Repo, T. 9.2.2015. Kasvatusfilosofia tulee! Yliopistouutiset. 


perjantai 30. tammikuuta 2015

MOOC yliopistoissa

Jannan blogitekstiin ''MOOC väylänä yliopistoon'' liittyen, löysin artikkelin ''koulutuksen virtuaalinen tulevaisuus'', verkko-oppimisympäristöjä kouluissa, erityisesti yliopistoissa. Artikkelin mukaan virtuaalinen Khan akatemia perustettiin ikäänkuin vahingossa: Khan opetti sukulaisilleen etänä matematiikkaa ja latasi videon Youtubeen. Videoiden myötä hän huomasi, että opiskelijat oppivat paremmin, kun saavat katsoa videon silloin kun heille sopii ja videon pystyy keskeyttämään tarvittaessa. Näin heikommatkin oppilaat pysyvät mukana opetuksessa.

Khan Academyn innoittamana yhdysvaltalaiset yliopistot loivat MOOC;it, joissa opiskelija voi suorittaa vaikka kokonaisia yliopistokursseja. Luentojen powerpoint- esityksen aikana ruutuun tulee näkyviin erilaisia kysymyksiä, mikä auttaa luennon seuraamisessa. 

Artikkelissa pohditaan, kuka opettajien palkat ja verkko-oppimisympäristön ylläpidon maksaa, ja mikä tulee olemaan yliopistojen tehtävä, jos kurssit siirtyvät verkkoon? Itselläni heräsi samansuuntaisia ajatuksia, mutta uskon, ettei ainakaan Suomessa tämäntyyppiset verkkokurssit syrjäytä yliopistoja tai muita korkeakouluja. 

Itse koen MOOC -kurssit enemmän mahdollisuutena, kuin uhkana. Mielestäni on hienoa, jos kurssien kautta on mahdollista opiskella jotain, mitä oman yliopiston opetussuunnitelma ei tarjoa. Lisäksi verkkokurssit mahdollistavat kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden opiskeluun. Lisäksi se, että MOOC- kurssien kautta voi avautua ovet yliopistoon, on mielestäni askel uudistuneisiin toimintatapoihin ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen. 

Lähde:
Lonkila M. ja Herranen O. 2012. Koulutuksen virtuaalinen tulevaisuus
http://alusta.uta.fi/artikkelit/2012/11/29/koulutuksen-virtuaalinen-tulevaisuus.html

Tvt- taidot koulussa ja työelämässä

Viimeaikoina on paljon ollut keskustelua Suomen koulujärjestelmästä; opetusjärjestelyistä- menetelmistä, opettajan roolista opetuksessa, luokkatiloista, oikeastaan kaikesta, mikä vain kouluun liittyy. Erityisesti on kritisoitu koulun jämähtämisestä. Monissa kouluissa kritiikkiin on vastattu poistamalla mm. pulpetit, yhdistämällä eri oppiaineita kokonaisuuksiksi, annettu oppikirjojen lisäksi ipadit tai annettu oppilaille enemmän tilaa tiedon luomiseen, pänttäämisen sijasta. Tieto- ja viestintätekniikka on tullut osaksi opettajien perustaitoja ja erilaiset tekniset laitteet osaksi koulun vakiovälineistöä. Kaikki muutos liittyykin siis jollain tavalla tekniikan kehitykseen.

Matleena Laakso luennoi tvt- taitojen (tieto- ja viestintätaidot) tärkeydestä nykyajan koulussa ja työelämässä. Tvt- taitojen kautta yritetään muokata koko koululaitoksen pedagogiikkaa. Mikäli tvt- taidot ja tekniikan hyödyntäminen opetuksessa yleistyy tai tulee jopa pakolliseksi, muutos koko koulujärjestelmässä voi olla mahdollinen. Toisaalta, voiko koulutus ajautua siihen tilanteeseen, että koulukirjat siirtyvät kokonaan verkkoon, opettajia ei enää tarvita ja koko opetus tapahtuu verkkokursseilla?

Tällähetkellä opettajilla on kuitenkin valtava tarve kehittää tietotekniikkaosaamistaan. Koulun aloittavat oppilaat ovat syntyneet ajalla, jolloin älypuhelimet, tabletit ym. tietotekniikka on ollut jokaisen saatavilla. Tämä tuo haasteita opettajalle, sillä jo ekaluokkalaiset voivat olla erittäin edistyneitä tieto-ja viestintätaidoissaan.

Keskustelimme ryhmässämme millaista tvt-osaamista tarvitsemme työelämässä. Pohdimme, että pelkkä tvt- taitojen osaaminen ei riitä, vaan tarvitsemme niiden soveltamista ja mahdollisuuksien ymmärtämistä. Tällä kurssilla on tullut valtavan paljon tietoa erilaisista verkko-oppimisympäristöistä ja muista sovelluksista, joita voisi hyödyntää myös työelämässä. Tulevaisuuden työelämässä ei voi luottaa vain omaan tietämykseensä, vaan on taito osata seurata muita, verkostoitua ja hyötyä yhteisöistä. Ennenkaikkea oma innostus, kiinnostus ja erilaisten mahdollisuuksien etsiminen ja hyödyntäminen ovat työelämän valttikortteja!

MOOC väylänä yliopistoon

Niin kuin Sari jo kirjoittikin, tehtävänämme oli etsiä artikkeleita MOOCiin liittyen. Aihetta tutkiskellessäni törmäsin erääseen mielenkiintoiseen seikkaan, joka koski MOOC-opintojen hyödyntämistä yliopistoon hakemisessa. Lukemani artikkelit eivät olleet tieteellisiä artikkelejä, mutta aihe oli sen verran mielenkiintoinen, että ajattelin nostaa sen esiin. MOOC oppimisympäristöjen hyödyntäminen on paljon pitemmällä, kuin luennolla ajattelin.

Lukemissani artikkeleissa MOOC nostettiin esiin väylänä yliopistoon. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle on ollut mahdollista hakea erillisvalinnassa MOOC-kurssin suoritettuaan, joten MOOC on tarjonnut aivan uudenlaisen tavan tulla hyväksytyksi yliopistoon. Esimerkiksi Yle toteaa, että viime haussa yli 70 opiskelijaa tuli yliopistoon MOOC-kurssin suoritettuaan.

Kyseisen ohjelmoinnin MOOC-kurssin aktiivisesti ja hyvällä menestyksellä suorittaneille luvataan kutsu haastattelu/näyttökokeeseen, jonka menestyksekkäästi suorittaneille on luvassa opiskelupaikka. MOOC-kurssi hyväksytään myös osaksi suoritettuja opintoja, jos opiskelija tulee hyväksytyksi oppilaitokseen. MOOC-kurssien suorittaminen ei siis ole enää vain tukea pääsykokeisiin valmistautumiseen, vaan niiden avulla voi myös oikeasta olla lähempänä opiskelupaikkaa.

Mitä mieltä olette, olisiko tällaista käytäntöä hyvä kokeilla myös muilla aloilla? Mielestäni MOOC-kurssien hyödyntäminen on ainakin positiivinen piristys tietyn kaavan mukaan edenneeseen valintakoesysteemiin.

Yle 2.1.2015 MOOC - Uusi tie yliopistoon vai uhka koko koulutusjärjestelmälle?
http://yle.fi/uutiset/mooc__uusi_tie_yliopistoon_vai_uhka_koko_koulutusjarjestelmalle/7689994

Ohjelmoinnin MOOC: MOOC on väylä yliopistoon!
http://mooc.cs.helsinki.fi/ohjelmointi/mooc-v%C3%A4yl%C3%A4-yliopistoon