Opiskelijoiden ajatuksia muuttuvista oppimisympäristöistä

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Pelillisyys oppimisessa

Pelit ovat omiaan tukemaan oppimista, ja pelejä pelaavat kaikenikäiset. Lasten kanssa pelien kautta tapahtuva oppiminen on heille luontaista, onhan se leikin kautta tapahtuvaa oppimista. Myös aikuisille pelaaminen on tuttua vähintäänkin lapsuudesta, joten kynnys pelaamiseen ei mielestäni tulisi ainakaan olla kovin suuri. Koulussa pelatut pelit eivät ole ainoastaan hauskaa tekemistä oppilaille, vaan niiden avulla opettaja toteuttaa etukäteen ajateltua pedagogista suunnitelmaa. On olemassa todella monia fyysisiä olemassaolevia pelejä, mutta nykyään kasvavassa määrin virtuaaliset pelit kasvattavat suosiotaan niiden helppouden ja saatavuuden vuoksi.

Opetus- ja oppimismielessä peleillä voidaan saavuttaa helposti paljon. Lähtökohtaisesti erilaiset pelit motivoivat lapsia toimimaan ja oppimaan. Ryhmässä pelattavat pelit harjaannuttavat samalla lasten ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja. Yksin pelattavat pelit taas auttavat keskittymään itse peliin, jolloin omaa suoritusta ei tarvitse verrata muiden suorituksiin. Esi- ja alkuopetuksen piirissä eräs kehuttu peli on luki-taitojen harjaannuttaja Ekapeli, joka mukautuu pelaajan taitotason mukaan. Näin oppilaan motivaatio säilyy eikä turhautuminen lannista niin helposti, kun epäonnistumiset eivät varjosta tekemistä eivätkä toisaalta liian helpot tehtävät turhauta taitavaa pelaajaa.

Luennolla Yrjänäinen kertoi Valopelin mahdollisuuksista lisätä oppilaiden liikuntaa. Pidin Valopelistä ainakin ajatuksen tasolla. Liikkuminen tarinoiden ja satujen avulla on lapsille luontaista leikin kautta tapahtumaa toimintaa. Onkin ikävää, että peruskoulun puolella leikki tunnutaan välillä unohtaneen.

Yksittäisenä esimerkkinä pidän Valopeliä melko kalliina investointina otettavaksi osaksi muuta liikunnan toimintaa ainakaan yksittäiseen kouluun. Kunnassa tai isommalla alueella kierrätettäväksi se voisi ennemmin toimia. Joka tapauksessa on hyvä, että tällaisia mahdollisuuksia luodaan ja tutkitaan, sillä näin toimintamahdollisuudet monipuolistuvat ja opimme jatkuvasti lisää.

6 kommenttia:

  1. Minäkin pidin valopelin ajatuksesta. Erityisesti siksi, ettei siinä ollut koululiikunnassa usein mukana olevaa kilpailua. Se toimii hyvin myös sadepäivinä. Hinta oli vielä korkea ja mietin turvallisuutta villimpien lasten kanssa.

    Olemme käyttäneet Ekapeliä omien lasten kanssa ulkomailla asuessamme ja se sopii mielestäni hyvin alkuopetukseen. Vanhemmilla lapsilla tarvitaankin jo jotain vauhdikkaampaa, että mielenkiinto säilyy.

    VastaaPoista
  2. Pelillisyys on ehdottomasti asia, jota kannattaisi mielestäni yhä enemmän hyödyntää. Pelien avulla oppiminen käy kuin itsestään ilman, että oppiminen edes tuntuu oppimiselta. Pelejä voi hyödyntää yllättävän monessa tilanteessa, sillä se käy aineeseen kun aineeseen.

    Itse pidän edelleen pelien pelaamisesta ja hyvä esimerkki pelien hyödyntämisestä on viimeiseltä luennoltamme. Aika moni varmasti muistaa kuinka monta astetta kaksi palloa silitysmerkeissä tarkoittaa. Pelejä voisi siis hyödyntää myös hieman vanhemmilla oppijoilla, eikä rajoittaa käyttöä vain ala-asteikäisiin.

    VastaaPoista
  3. Pelit ja pelillisyys ovat kyllä erittäin hyvä asia oppimisessa ja opettamisessa. Pelien kautta opitaan hyvin monenlaisia taitoja huomaamatta. Yhdyn Jannan kommenttiin: pelejä tulisi enemmän hyödyntää opetuksessa. Pelien avulla on esimerkiksi helpompi demonstroida asioita käytännössä. Ja ainakin TTY:llä on käytössä ns. pelimäisiä tenttejä.

    Valopeli oli ihan hauska idea, mutta tosiaan vähän liian kallis. Voisikohan yhtä laitetta kierrättää kaikissa Tampereen kouluissa?

    VastaaPoista
  4. http://pelikasvatus.fi/index.php?option=com_content&view=category&id=26&Itemid=136 Täällä on mielenkiintoisia artikkeleita ja juttuja pelillisyydestä ja pelikasvatuksesta.Kannattaa vilkaista :) Pelillisyyttä pitäisi ehkä enemmän osata hyödyntää koulussa, ja käyttää sen eri muotoja. Kaikki mediapelitkään eivät välttämättä ole huonoja vaihtoehtoja opetuksessa.. Lapset ovat kuitenkin aidosti kiinnostuneita ja motivoituneita pelaajia, jolloin oppiminen voi olla näiden kautta hauskaakin! Tässä on vielä yksi mielenkiintoinen linkki: http://ohjelmaopas.yle.fi/1-2641004 kannattaa kuunnella!

    VastaaPoista
  5. Ensimmäinen Heinin linkki ei auennut ainakaan minulla. Toinen kylläkin, ja siellä oli hyviä pointteja lasten pelaamisesta! On tärkeää muistaa, että pelien ja tvt-laitteiden käyttäminen ei ole mörkö itsessään, vaan nykyaikana jopa suotavaa. Peliaikaa kannattaa kuitenkin rajoittaa varsinkin pienempien lasten kanssa.

    Mihin suuntaan (oppimis)pelit kehittyisivät, jos lapset pääsisivät aktiivisesti vaikuttamaan tuleviin peliin?

    VastaaPoista
  6. Minä sain molemmat linkit auki. Mielenkiintoisia sivuja!

    Uskon, että pelit voisivat kehittyä vielä parempaan suuntaan, jos lapset otettaisiin mukaan suunnittelemaan niitä. Lapset tietävät parhaiten mikä heitä todella innostaa ja usein lapsilta tulee ideoita, joita ei koskaan olisi itse tullut ajatelleeksi. Samalla on kuitenkin otettava huomioon pelien pedagoginen puoli ja yhdistettävä se järkevällä tavalla lasten ideoihin. Uskon, että tulokset voisivat kuitenkin olla hyviä, jos lapset otettaisiin mukaan suunnittelutyöhön.

    VastaaPoista